• Suomi
  • English

Yhteistyöstä ja erikoistumisesta keinoja mikroyritysten kasvupolulle

Kaksi viikkoa sitten Meri-Lapissa paukahti ilmoille odotettu jymyuutinen - Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uuden biotuotetehtaan Kemiin. Investoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa ja se on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. Merkitystä taloudelle korostaa, että laitteistot tulevat kotimaiselta Valmetilta. Valtio lupasi viime vuonna tehtaan ympäristön väylähankkeille 156 miljoonaa rahaa.

Tehtaan on määrä valmistua vuoden 2023 syksyllä. Se korvaa Kemin nykyisen vanhentuneen sellutehtaan. Tehtaan päätuote on havu- ja lehtipuusellu, jota se valmistaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia. Tuotannosta noin kolmasosa käytetään tehtaan vieressä sijaitsevalla yhtiön omalla kartonkitehtaalla. Loput menee vientiin1.

Nämä ovat odotettuja uutisia lähes vuoden jatkuneen koronakurimuksen keskelle, jossa monet yritykset ovat joutuneet käymään selviytymiskamppailua. Mutta kuinka tällaiset investointihankkeet, jotka vaativat alihankintayrityksiltä riittävää kriittistä massaa, voisivat hyödyttää myös pieniä mikroyrityksiä? Voisiko ratkaisu löytyä yritysten välisestä yhteistyöstä ja älykkäästä erikoistumisesta?

Älykkäässä erikoistumisessa keskeinen rooli on yrittäjämäisellä etsimisellä, jossa alueen toimijat osallistuvat monipuolisesti alueen vahvuuksien ja tulevaisuuden potentiaalisten osaamisalueiden tunnistamiseen sekä toimivat verkostomaisesti keskenään muodostaen yhdessä laajempia kokonaisuuksia. Älykkään erikoistumisen strategioiden tärkeä piirre onkin aluelähtöisyys, eli ne perustuvat paikallisiin vahvuuksiin: paikalliseen osaamiseen ja resursseihin sekä tunnettuihin markkinoihin ja ympäristötekijöihin. Paikallinen tieto ja sosiaalinen pääoma ovat täten älykkään erikoistumisen prosessissa keskeisellä sijalla. Prosessissa tunnistettavat vahvuudet ovat yleensä toimintoja, osaamisia tai teknologioita, jotka ylittävät toimialarajat ja näin ollen niillä on potentiaalia luoda kasvua ja innovaatiomahdollisuuksia useilla eri toimialoilla2.

Euroopan unionin ohjelmakauden (2014–2020) aluepolitiikassa keskeisimpiä painopistealueita on ollut innovaatioiden sekä mikro- ja pk-yritysten kasvun edistäminen. EU on lanseerannut Älykkään erikoistumisen konseptin tukemaan alueita niiden omiin toimialoihin ja palveluihin liittyvien innovaatiomahdollisuuksien etsimisessä. Suomi on asettanut strategiaan vastaavat kansalliset tavoitteet, jotka puolestaan vaativat alueellisia toimia. Älykkään erikoistumisen strategian kansallinen toteuttaminen perustuu yleensä maakuntaohjelmaan, muihin maakunnassa aiemmin tehtyihin strategioihin ja selvityksiin sekä maakunnan omiin vahvuuksiin.

Maakunnissa älykkään erikoistumisen strategiaa on toteutettu mm. älykkään erikoistumisen klusterien avulla. Klusterit voivat olla ns. temaattisia sektoriklustereita tai uudenlaisia läpileikkaavia monialaista osaamista yhdistäviä ja osaamispohjaa yhteen kokoavia toimintaympäristöjä.  Yhtä kaikki – niiden tehtävä on auttaa mukana olevia yrityksiä erikoistumaan ja kasvamaan. Klusterit tarjoavat yrityksille erilaisia kasvua tukevia palveluja kuten apua verkostoitumiseen, kansainvälistymiseen, tuotekehitykseen sekä soveltuvan TKI-rahoituksen löytämiseen. Rahoittajille klusterit tarjoavat ennakointiin perustuvaa tietoa niistä teknologioista, joita alueelta puuttuu, ja selkeän palvelupisteen, johon rahoittajat voivat ohjata asiakkaitaan.

Tietoa oman alueen älykkään erikoistumisen klustereista on saatavilla niiden palvelusivuilta, maakuntaliitoista, aluekehitysyhtiöissä tai kunnan elinkeinoasiamiehiltä.

Raimo Pyyny

Kehittämispäällikkö, TKI

Lapin ammattikorkeakoulu

Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut

Klusterijohtaja

Arktiset kehittämisympäristötklusteri

1) Helsingin Sanomat 11.2.21. Talous. https://www.hs.fi/talous/art-2000007796582.html2) Satamittari Tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa Satakunnasta.  http://www.satamittari.fi/%C3%A4lyk%C3%A4s-erikoistuminen

Comments are closed.