• Suomi
  • English

Sote-soppaa ja luovuutta, osa 1: Pienet vs. suuret

Saimme kutsun osallistua Naturpoliksen järjestämään Sote ja yrittäjyys -seminaariin Kuusamossa torstaina 16.6. Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmän edustajina pidimme alustukset sote-yrittäjien luovuudesta kasvun mahdollistajana sekä yritysten selviytymiskeinoista sote-uudistuksen myllerryksessä. Tässä blogitekstissä esittelemme ensin mainittua aihetta eli luovuutta, sote-sopasta puhutaan lisää seuraavalla kerralla. Luovuutta tarkastellaan start-up -yritysten, joille on tunnnusomaista riskinotto ja uusien, luovien liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen, sekä julkisten hankintojen kautta.

Mielikuvissa jähmeä julkissektori ja isot yritykset

Sosiaali- ja terveyssektori on kaikkiaan murroksessa muistakin kuin kansalliseen sote-uudistukseen liittyvistä syistä. Toimialan suuruudesta huolimatta digitaalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen on edennyt hitaasti ja kaikille länsimaille yhteiset väestörakenteen muutokset eli väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutokset tuovat kustannuspaineita. Sote-alaa on pidetty perinteisesti jähmeänä ja hidasliikkeisenä, osittain julkisvetoisuutensa vuoksi, mutta ketterämpi startup-kulttuuri on leviämässä erityisesti eHealth- eli terveysteknologiayritysten kautta. Toki myös meneillään oleva kansallinen hankintalain uudistustyö vaikuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön.

Sosiaali- ja terveysala on maailman suurin palvelusektori, mutta ei ole kuitenkaan ottanut digitaalisaation mahdollisuuksia täysimääräisesti käyttöön.

Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa koskevassa keskustelussa mielikuvaa hallitsee muutama näkyvä toimija. Puhutaan jopa julkisen terveydenhuollon luisumisesta yksityisten käsiin. Kuitenkin toimialalla on yritysten lukumäärällä mitattuna erittäin paljon mikro- ja pieniä yrityksiä (yhteensä 99,6%, lähde: Lith, 2013). Isojen yritysten merkitys näkyy suhteellisesti isompana osuutena liikevaihdosta (28,6% liikevaihdosta, vaikka isojen yritysten osuus vain 0,1%). Pienillä yrityksillä on kuitenkin suuri merkitys kuntien elinvoimaisuuteen ja lähipalveluiden saatavuuteen.

Pienen ketteryys voi päihittää isomman hitauden

Hieman yleistäen voidaan väittää, että vakiintuneet (suuremmat) yritykset toteuttavat liiketoimintasuunnitelmaansa vakailla markkinoilla, kun taas startup-yritykset etsivät uusia innovaatioita nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Eroa voi kuvailla mielikuvalla isoista yrityksistä soutamassa porukalla isolla kirkkoveneellä tyynellä järvellä, kun taas aloittava kasvuyritys surffaa riskialttiimmin isojen aaltojen pyörityksessä kokeilemassa uusia ratkaisuita.

MicroENTREn tekemän kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan suomalaisten digitaalisten startup-yritysten (eHealth) erityispiirteenä on julkisen toimijan läsnä olo kaikkialla. Yrityksille on tärkeää olla vuorovaikutuksessa ja kumppaneina julkisten toimijoiden kanssa, jotta niillä ylipäänsä on mahdollisuuksia saada jalansijaa terveystoimialalla. Rahoitus on usein pirstaleista ja sen hankinta vie paljon aikaa. Vaikka julkista tukea Suomessa myönnetäänkin hyvin teknologian kehittämiseen, ei tukea heru enää varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeisiin kaupallistamiseen ja kasvuun, vaikka elinkeinoelämämme puutteet kaupallistamiskyvykkyydessä ovat olleet jo pitkään tiedossa.

Suomalainen kulttuuri korostaa osaamista ja riskien karttelua

Yksilön vapaaseen kilpailuun perustuvaan yhdysvaltalaiseen kulttuuriin verrattuna Suomen yrityskulttuuri on hyvin tieto- ja osaamisorientoitunut. Suomalaisen busineksen keskiössä on osaaminen, amerikkalaisella fokus on bisneksessä. Osaamisorientaatio  yhdistettynä voimakkaaseen sääntelyyn sekä yritystukijärjestelmän kohdistuminen tuotekehitykseen johtaa pitkiin "kuolemanlaaksoihin" eli tuote- tai palvelunkehittämisjaksoihin, jolloin syntyy kustannuksia mutta varsinaista liiketoimintaa maksavien asiakkaiden kanssa ei päästä aloittamaan.

Julkinen sote-asiakas arvostaa vakautta, startup muutosta. Julkinen asiakas etsii valmista ratkaisua, startup kehittämiskumppania.

Tutkimusperusteiset näytöt ovat myös usein terveys(teknologia-)alalla toimimisen edellytys ja uskottavuuden perusta. Silti suomalaistenkin yritysten tulisi miettiä luovia ratkaisuita rohkeisiin kokeiluihin ja ajatella onnistumisen pakon sijaan mahdollisuutta saada kokemusta kokeiluissa tehdyistä virheistä. Jos maksavat asiakkaat saadaan mukaan varhaisessa vaiheessa jakamaan nopeiden kokeiluiden kustannuksia, voidaan riskiä jakaa sekä ajallisesti että osittain myös yrittäjältä rahoittajille.

Suomalaisessa kulttuurissa usein varmistetaan, ettei epäonnistuta - eikä yritetä onnistua!

Luovuutta edellytetään myös julkisten hankintojen tilaajalta

Koska Suomen sote-toimiala on vahvasti julkisen sektorin säätelemä ja rahoittama, koskee toivomus kokeilevammasta otteesta myös julkisia hankintaorganisaatioita eli tässä tapauksessa yleensä kuntia tai sote-kuntayhtymiä. Jatkossa tämä asema siirtyy maakunnille, jos professori Brommelsin johtaman sote-selvitystyöryhmän ehdottama malli otetaan käytäntöön vuoden 2019 alussa.

Julkisissa hankinnoissa ei puhuta ihan pienistä summista. Vuonna 2012 terveydenhuollon julkisten palveluhankintojen arvo oli n. 1,2 miljardia ja sosiaalipalveluissa n. 1,5 miljardia euroa eikä luvuissa edes ole mukana pääosa alle 100 000 euron pienhankinnoista eikä suorahankintoja (Lith, 2013). Julkisten hankintojen kohdentumisella voi olla merkittävä vaikutus innovaatioiden ja markkinoiden kehittymiseen sekä alueiden elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Liian usein julkisen hankinnan valintaperusteena on edelleen pelkkä hinta. Hankintojen ja luovuuden yhteys on innovatiivisissa hankinnoissa: julkisen sektori määrittelee tarpeen ja markkinat innovoivat tarpeeseen ratkaisun, tai ratkaisuun tähdätään innovaatiokumppanuuden kautta. Välttämättä hankintayksikkö ei ole paras toimija määrittämään markkinoiden puolesta millä tavalla loppuasiakkaiden tarpeisiin parhaiten vastataan. Toki julkisen hankinnan ensisijainen tarkoitus on ostaa hinta-laadultaan paras hyödyke. Samalla tällä resurssilla voidaan kuitenkin edistää ja kannustaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Puhutaan hankintojen sekundaarisista tavoitteista. 

Julkisten hankintojen tavoite ei ole vain hinta-laatu -suhde vaan myös uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.

Pienten yritysten kannalta haaste on, että pienyritykset ovat aliedustettuja julkisissa hankinnoissa verrattuna niiden taloudelliseen painoarvoon. Ongelmat johtuvat enimmäkseen hankintayksiköiden käytännöistä ja yrityksen pienuuteen liittyvistä yleisistä haasteista. Pienyritysten huomioimista julkisissa hankinnoissa voidaan kuitenkin pitää oikeutettuna kilpailun lisääntymisen tai säilymisen vuoksi sekä pienten yritysten yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Pienyritysten kilpailumahdollisuuksien parantamiseksi voidaan tehdä monenlaisia toimenpiteitä, kunhan halua ja osaamista löytyy.

2016-06-17

/Martti Saarela ja Anna-Mari Simunaniemi

 

 

 

Comments are closed.