Faktoja ja havaintoja
Eurooppalaisen määritelmän mukaan mikroyritys on riippumaton yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa. Yritys on riippumaton, jos sen pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Tilastokeskus, Eurostat)
Lähes 95 % suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä. (Tilastokeskus, 2018)
Yksinyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on reilusti yli puolet, mutta yksinyrittäjien lukumäärä riippuu käytettävästä määritelmästä. (Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013, Tilastokeskus ja OECD, 2015)
Vuonna 2016 mikroyrityksiä oli Suomessa 337 342 kappaletta, ja ne edustivat lähes 95 % yrityskannasta. (Tilastokeskus, 2018)
Noin joka kolmas yrittäjä on nainen. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013)
Yrittäjistä 2 % on alle 25-vuotiaita. (Tilastokeskus, 2014)
Vuosina 2001-2015 yritysten nettotyöpaikkalisäyksestä noin 45 % syntyi mikroyrityksiin, joiden henkilöstömäärä kasvoi yli 33.000 henkilöllä. Samaan aikaan suurista yrityksistä väheni lähes 46.000 työpaikkaa. (Tilastokeskus, 2016)
Uusia osakeyhtiöitä perustetaan Suomessa vähemmän kuin naapurimaissa (Suomi 3,4 ja Viro 16,1/ 1000 asukasta). (Maailmanpankki)
Vain pieni osa mikroyrityksistä on aktiivisesti kasvuhaluisia ja -hakuisia.
Mikroyritysten osuus Suomen tavaraviennin arvosta (v. 2015) on pienempi kuin naapurimaissa (Suomi 3,8 %, Ruotsi 12,1 %, Viro 18,0 %). (Eurostat 2018). Myös mikroyritysten osuus tavaravientiä harjoittavista yrityksistä on pienempi (Suomi 63,1 %, Ruotsi 69,1 %, Viro 70,0 %). (OECD 2017)
Eurostatin (2018) tilaston mukaan vientimikroyritysten lukumäärä maittain: Tanska = 14900, Viro = 9179, Suomi = 9406, Ruotsi = 30603, Norja = 8917.
Yrittäjän lakisääteinen velvollisuus on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen, mutta yrittäjän itsensä osalta se on vapaaehtoinen. Yrittäjien oman työterveyshuollon kattavuus on noin 30-70 %. (Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuolto Suomessa 2013–2014).
Yksinyrittäjistä vain joka kymmenes oli työterveyshuoltopalvelujen piirissä vuonna 2014. (Työterveyslaitos, 2015)
Noin 20-30 %:lla itsensätyöllistäjistä on epävakaa taloudellinen tilanne. Itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut viimeksi kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana ja kasvaa edelleen. (Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013, Tilastokeskus)
Mikroyritykset ovat julkisissa hankinnoissa aliedustettuja suhteessa niiden merkitykseen taloudessa yleisesti. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa mikroyritysten osuus on murto-osa niiden taloudellisesta merkityksestä EU-alueella.
Suomessa vain 6,7 % alle viiden hengen yrityksistä sai julkista yritystukea, suurista 65,4 % vuonna 2015. (Tilastokeskus, 2016)
Kansainvälisen vertailun mukaan Suomessa yrittäjiä arvostetaan paljon (Suomen sijoitus 6/62) - vain 40 % ei-yrittäjistä pitää yrittäjyyttä hyvänä uravaihtoehtona (Suomi 60/62) -yrittäjyyskasvatus on heikoin osa-alue Suomessa ja muissa tutkituissa maissa (Suomi 12/66) -parhaimmiksi arvioitiin fyysinen infrastruktuuri (6/66), yritysrahoitus (6/66) sekä politiikan linjausten tuki ja merkitys yritysten kannalta (8/66). (GEM/Global Enterpreneurship Monitor, 2015/16)