• Suomi
  • English

Kulttuuriset ja vahvat rajat voivat olla matkailuyrityksille mahdollisuus – harvaan asutuilla alueilla yhteistyön merkitys vain korostuu

Alkuperäiset kohteet ja luonnon arvot ovat kasvattaneet niin kotimaisten kuin kansainvälisten matkailijoiden kiinnostusta yleisen ympäristötietoisuuden ja -arvostuksen kasvaessa. Covid-19 pandemia on vielä lisännyt turvallisten, elämyksellisten kohteiden vetovoimaa. Kesämatkailu lähialueilla, etenkin kotimaassa oli vielä vilkkaampaa kesällä 2021 kuin vuotta aikaisemmin. Pohjoisen Suomen ainutlaatuinen, puhdas ja kaunis luonto ja monet ainutlaatuset nähtävyydet, elämykset ja palvelut tarjoavat matkailijoille paljon koettavaa ja nähtävää varsinaisten matkailukeskustenkin ulkopuolella. Kotimaassamme on totuttu ylittämään Ruotsin ja Norjan rajat sujuvasti nauttien naapurimaiden erityispiirteistä, ja aistien helppoja ja turvallisia ulkomaamatkailun kokemuksia. Eteläisemmässä Suomessa, etenkin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla on piipahdus itäisen naapurimaan puolelle varsin tuttua, mutta rajan ylittäminen pohjoisemmassa on harvinaisempaa ja se koetaan vaikeammaksi.

MicroENTREllä on käynnissä ja käynnistymässä useampikin matkailuhanke (TourSME, Seutukaupunkien yritysverkot, LAKU), joiden parissa tehty työ on osoittanut, että erilaisten matkailijasegmenttien arvostamaa sisältöä ja potentiaalia on vielä paljon hyödyntämättä, sillä mahdollisuudet ja olemassa olevat palvelut eivät ole laajalti tiedostettuja eivätkä helposti löydettävissä, saavutettavissa ja ostettavissa. Samalla on konkretisoitunut kuinka näiden, usein hyvin pienten yritysten, tuottamien palveluiden kohdalla tuotteistamisen ja digitalisoimisen mahdollisuudet ja parhaat käytännöt eivät toteudu.

Matkailu on Pohjois-Pohjanmaalla tärkeä toimiala, johon koronakriisi on iskenyt voimakkaasti. Alan elpymisen kannalta on keskeistä tukea matkailualan yritysten tuotteiden ja palveluiden fyysistä ja digitaalista löydettävyyttä, saavutettavuutta ja ostettavuutta, sekä kehittää niiden tuotteistamista erilaisten matkailijaryhmien tarpeiden huomioimiseksi. Monet matkailualan yritykset ja muut matkailijoita palvelevat yritykset eivät yksin kykene niin osaamisen kuin resurssien rajallisuuden takia kehittämään tarjontaansa vastaamaan potentiaaliseen kysyntään, eivätkä yritykset välttämättä ole tiedostaneet miten voisivat yhteistyöllä toisten, täydentäviä palveluja tarjoavien yritysten kanssa vastata paremmin erilaisiin asiakastarpeisiin.

Käytännön hanketyön rinnalla – yrittäjien yhteistyön tukemisen ja kouluttamisen mm. palveluiden löydettävyyden parantamiseksi - tutkimus tarjoaa teemaan mielenkiintoisia näkökulmia sekä haastaa miettimään nykyistä toimintaa ja ajattelutapaa. Pohjoinen Suomi ja Vienan Karjala ovat pitkien etäisyyksien, haasteellisten kulkuyhteyksien, harvan asutuksen sekä hieman karunkin luonnon ja olosuhteiden maaseutua. Verrattuna varsinaisiin arktisiin alueisiin nämä alueet tarjoavat varsin helpon ja turvallisen ympäristön mm. erämaakokemuksille. Näiden alueiden vahvuus on yksilöllisyys, mikä tarkoittaa toisaalta taloudelliselta kannalta sitä, että matkailu toimii usein lisätulona tai sivutoimisena yrittäjyytenä muun toiminnan, kuten maatalouden tai kalastuksen ohella, eli sillä on haasteellista elättää itsensä ympärivuotisesti. Toisaalta moni matkailija on valmis ottamaan osaa esimerkiksi maatilan toimintaan ja vieläpä maksamaan siitä mahdollisuudesta.

Työn alla olevassa tutkimuksessamme olemme katsoneet Suomen ja Venäjän rajat ylittävän matkailun mahdollisuuksia ja haasteita PESTEL-analyysin avulla (kuva 1). Tällöin käydään läpi poliittiset, taloudelliset, sosio-kulttuuriset, teknologiset, ekologiset ja lainsäädännölliset tekijät, jotka vaikuttavat rajat ylittävään matkailuun ja sen kehittämiseen, voiden toimia joko mahdollistajana tai haastavina tekijöinä.

Kuva 1. PESTEL-analyysin osatekijät

Analysoituamme näitä tekijöitä virallisten dokumenttien, yrityshaastatteluiden ja omien havaintojen pohjalta, tiivistäen voi todeta, että pohjoisen Suomen ja Vienan Karjalan alueen yrittäjien välinen yhteistyö tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, jotka tulisi ottaa huomioon myös aluepolitiikassa ja -kehittämisessä. Harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien alueiden taloudellinen ympäristö on kapea ja haavoittuva. Yhteistyötä voidaan tukea mm. tekemällä rajan ylitys helpommaksi esimerkiksi saattamalla käytäntöön jo luvattu sähköinen viisumi sekä tukemalla kulttuuristen erojen ymmärrystä molemmin puolin ja panostamalla julkisen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämiseen.

 

Lisätietoa: erikoistutkija Katariina Ala-Rämi, katariina.ala-rami@oulu.fi

Comments are closed.