• Suomi
  • English

Digitaalinen markkinointi startup -yrityksissä

Digitalisaation ja teknologian kehityksen luomat mahdollisuudet muokkaavat toimintatapojamme ja päivittäisiä rutiinejamme kiihtyvällä vauhdilla. Tästä kenties selkein ilmentymä on internetin käytön yleisyys: 74 % 16–74 –vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä useita kertoja päivässä[1]. Teknologian kehityksen johdosta internetin käyttö ei ole enää paikkasidonnaista – älylaitteita kuten älypuhelimia tai tabletteja hyödyntäen internetiä voidaan käyttää milloin ja missä vain.

Me kuluttajat hyödynnämme internetiä ostoprosesseissa yhä useammin etsiessämme tietoa tuotteista ja palveluista. Myös muiden kuluttajien suositukset ja tuotearviot koetaan arvokkaiksi ja luotettaviksi[2]. Ikään kuin totuudeksi onkin muodostunut käsitys, että yritystä, jota ei löydy Googlesta, ei ole olemassa[3].

Nykyään enää harvoin, jos ollenkaan, yrityksen markkinointisuunnitelman voi toteuttaa liittämättä digitaalisen markkinoinnin työkaluja perinteisiin markkinointikeinoihin tehokkaan markkinointistrategian muodostamiseksi[4]. Näyttää kuitenkin siltä, että monet pienet tai keskisuuret yritykset eivät hyödynnä digitaalisten työkalujen täyttä potentiaalia[5].

Digitaalisen markkinoinnin työkaluilla viitataan sähköisiin sovelluksiin ja kanaviin, joiden välityksellä yritysten markkinointia toteutetaan[6]. Näitä työkaluja ovat muun muassa verkkosivut, hakukoneoptimointi, mobiilimarkkinointi, sähköposti ja bannerimainonta[7]sekä yhä merkittävämmän aseman saavuttanut sosiaalinen media[8].

Startup -yritykset voidaan nähdä pieninä, nuorina, voimakasta kasvua hakevina sekä usein myös teknologiaintensiivisinä yrityksinä, joille digitaalisten markkinointikanavien hyödyntäminen on luontevaa ja tunnusomaista. Startup -yritysten digitaalisen markkinoinnin käytänteistä ja kokemuksista voidaan tuoda esille hyödynnettävää tietoa myös laajemmin eri toimialojen mikroyrityksille.

MicroENTRE:n toimeksiannosta Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin opiskelija Lari Isohella tutki kanditutkielmassaan digitaalista markkinointia startup -yrityksissä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti työkalut, joilla digitaalista markkinointia startup -yrityksissä toteutetaan, sekä näiden omaksumiseen vaikuttavat käsitykset digitaalisen markkinoinnin mahdollisuuksista ja haasteista.

Tulosten mukaan erityisesti kustannustehokkuus nähdään keskeisenä etuna verrattaessa digitaalista markkinointia ja sen kanavia perinteiseen markkinointiin. Myös markkinoinnin kohdentamisen ja seurannan tehokkuus nähdään merkittävänä etuna.

”Vaikka henkilökohtainen kohtaaminen ja luottamuksen luominen on kaikkein tärkeintä, niin silti, että päästään henkilökohtaisen kohtaamisen tasolle, niin useasti ihmiset käyvät kuitenkin sen digitaalisen läsnäolomme katsomassa miltä me näytämme siellä ja olemmeko yrityksenä uskottava.”

startup -yrittäjä

Verkkosivut koettiin haastatelluissa startup -yrityksissä keskeisempänä digitaalisen markkinoinnin työkaluna, erityisesti brändin luomisen ja informaation jakamisen kannalta. Viestintään ja asiakassuhteiden ylläpitoon soveltuviksi työkaluiksi nähtiin sähköposti ja sosiaalinen media. Tarkasteltaessa digitaalisen markkinoinnin kohdistamista eri asiakassuhteen vaiheisiin, nousevat esiin asiakashankinta, asiakassuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä brändin luominen. Tutkielman kohteena olleissa startup -yrityksissä korostettiin myös  hakukoneoptimoinnin ja  -mainonnan merkittävyyttä.

Hienoillakaan kotisivuilla ei ole arvoa, mikäli sinne ei saada asiakkaita.

Digitaalisen markkinoinnin suurimpana haasteena nähtiin aikaresurssi. Esimerkiksi asiakasdatan tehokas ja tarkoituksenmukainen analysoiminen päätöksenteon tueksi voi olla haastavaa ja aikaa vievää.  Myös osaaminen oli digitaalisen markkinoinnin ja sen työkalujen omaksumisen ja hyödyntämisen kannalta keskeisessä asemassa. Myös asiakassuhteen rakentaminen digitaalisten kanavien välityksellä sekä mielenkiintoisen sisällön tuottaminen koettiin haasteelliseksi. Lisäksi kuluttajien suhtautuminen digitaalisia työkaluja kohtaan askarrutti startup -yrityksiä: sähköposti- ja mobiilimarkkinointi saatetaan kokea asiakkaan taholta myös ärsyttäväksi.

Vaikka SOME onkin markkinointialustana edullinen, ajankäytöllisesti kustannukset voivat nousta korkeiksi.

 

 Digitaalisten markkinointityökalujen omaksumiseen vaikuttavat käsitykset startup -yrityksissä

Kuva 1. Digitaalisten markkinointityökalujen omaksumiseen vaikuttavat käsitykset startup -yrityksissä.

Saadut tulokset tukevat näkemystä yrittäjäomistajan keskeisestä asemasta digitaalisen markkinoinnin omaksumisessa startup -yrityksissä. Omistajan asenteet, motivaatio ja osaaminen nähtiin digitaalisen markkinoinnin työkalujen omaksumisen suhteen määrittävänä tekijänä. Luonnollisesti myös yrityksen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden ominaisuudet ja luonne vaikuttavat suuresti digitaalisen markkinoinnin omaksumiseen ja hyödyntämiseen.

Kandidaattityön liikkeenjohdollinen johtopäätös on, että startup -yritykset voivat hyötyä kustannustehokkaasta digitaalisesta markkinoinnista. Digitaalisen markkinoinnin tulisi kuitenkin olla suunnitelmallista. Aineisto nosti selkeästi esiin niin ajankäytön kuin sisällön luomisenkin haasteellisuuden. Tämän kaltaisilta haasteita voidaan lieventää laatimalla digitaalisessa markkinoinnissa ohjenuorana toimiva johdonmukainen suunnitelma, jossa kuitenkin hyödynnettävien työkalujen joukko tulee rajata resurssinäkökulmasta hallittavaksi.

-Lari Isohella, kauppatieteiden opiskelija-

-Martti Saarela, projektitutkija, MicroENTRE-

 

[1] Suomen virallinen tilasto (2015). Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.5.2016].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html
[2] Kirtiş, A. K. & Karahan, F. (2011). To be or not to be in social media arena as the most cost-efficient marketing strategy after the global recession. Procedia Social and Behavioral Sciences 24 260-268.
[3] Taiminen, H. M. & Karjaluoto, H. (2015). The usage of digital marketing channels in SMEs. Journal of Small Business and Enterprise Development 22(4), 633-651.
[4] Kalyanam, K. & McIntyre, S. (2002). The E-marketing mix: A contribution of the E-tailing wars. Journal of the Academy of Marketing Science 30(4), 487-499.
[5] Taiminen, H. M. & Karjaluoto, H. (2015). The usage of digital marketing channels in SMEs. Journal of Small Business and Enterprise Development 22(4), 633-651.
[6] Eid, R. & El-Gohary, H. (2013). The impact of E-marketing use on small business enterprises' marketing success. The Service Industries Journal 33(1), 31.
[7] Kalyanam, K. & McIntyre, S. (2002). The E-marketing mix: A contribution of the E-tailing wars. Journal of the Academy of Marketing Science 30(4), 487-499.
[8] Atanassova, I. & Clark, L. (2015). Social media practices in SME marketingactivities: A theoretical framework and research agenda. Journal of Customer Behaviour 14(2), 163-183.

Comments are closed.